torstaina, huhtikuuta 23, 2009

Queensland, Australia

Brisbanesta kaksi ja puoli tuntia, Toowoombasta tunti länteen. Tämä on kuivan maan viljelyä, joka on perustuu sadeveden keräämiseen pelloilta ja valutuskasteluun. Maisema on luonnostaankin tasaista. Sen lisäksi pellot on tasoitettu maansiirtokoneilla pieneen kallistukseen, jolloin sateen tuoma vesi valuu rivivälejä pitkin pellon laitaan, josta se kerätään ojilla keräilyaltaaseen ja sieltä pumpataan varastoaltaisiin, jotka on korotettu 4 metriä maanpinnan yläpuolelle. Sieltä vesi taas tarvittaessa valutetaan kasteluojaan peltojen ylälaidassa ja siitä lappoputkilla riviväleihin. Kylväminen edellyttää, että on satanut, jolloin maassa on itämisen mahdollistavaa luontaista kosteutta ja allas täynnä. Tätä pellot voivat joutua odottamaan helposti vuodenkin.Viljelykiertoa ei ole, odotetaan vaan sadetta.



Ensimmäinen kuva on luomusoijaa - kasvisyöjät huom: tältä se näyttää. Australiassa soijaa on myös salaatissa tuoreena kuin vihreätä papua.



Naapurin puuvillaa - tämä siis tavanomaista viljelyä.



Englanninkielellä Sorghum. Suomalaisagronomi ei tällaista kasvia tunne: piti tarkistaa sanakirjasta, että sehän on durra. Tuttu sana, vaikka ei sitä ole ennen näkynyt.



Luomutilan isäntä oikealla nimeltään Graham Back. Hänen isän isänsä on tullut Suomesta 1800 luvun alussa välttääkseen Venäjän armeijaan joutumisen. Viljeltyä on n 1500 eekkeriä eli 750 hehtaaria. Tila oli äärimmäisen siisti sekä talouskeskuksessa että pelloilla. Rikkaruohoja ei sallittu.



Popcorn maissia ja luomua. Pahin tuholaisongelma ovat hiiret, jotka kiipeävät tähkää syömään.

Ei kommentteja: